Kriisikeskus Mobile Seinäjoki - Kenenkään Ei Tarvitse Jaksaa Yksin!

Arkikielessä voimme sanoa olevamme masentuneita, kun olemme surullisia jostakin asiasta. Saatetaan tarkoittaa alakuloisuuden tunnetta, jolloin ihminen tuntee itsensä väsyneeksi, asiat eivät kiinnosta eikä jaksa oikein tehdä mitään.

Masentuneisuudella saatetaan tarkoittaa myös kaamosmasennusta, joka toistuu säännöllisesti tiettynä vuodenaikana ja lievittyy, kun vuodenaika vaihtuu. Kaamosmasennusta ilmenee etenkin pimeinä vuodenaikoina; syksyisin ja talvisin. Yleisimmin kyseessä on päiväväsymystä, liikaunisuutta ja painonnousua. Hoitona voidaan käyttää kirkasvalohoitoa. Usein jo vartin kävelylenkin tekeminen päivänvalossa auttaa.

Suomessa synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuu vuosittain jopa 10 000 naista. Toisin sanoen yhä useampi lapsi altistuu vuosittain masennuksen piiriin tahtomattaan. Ongelman kohtaaminen vaatii läheisiltä tarkkaavaisuutta ja mukana elämistä. Masennus alkaa tavallisimmin noin kuukauden kuluttua synnytyksestä, mutta se voi alkaa huomattavasti myöhemminkin, jopa vuoden kuluttua synnytyksestä. Avuntarpeen myöntäminen ja avun vastaanottaminen on tärkeä askel kohti toipumista. Läheisten tuen lisäksi masentunut äiti tarvitsee vertaistukea ja ammattiapua.

Kaikki ihmiset kokevat ajoittaista mielialojen vaihtelua. Välillä kaikki tuntuu sujuvan odotetusti ja maailma hymyilee. Välillä on siipi maassa ja mielialat ovat hyvin alhaalla. Masennus on normaali tunnetila monissa elämäntilanteissa esimerkiksi elämänkriisin, pettymysten tai menetyksen yhteydessä. Nämä ovat elämään kuuluvia asioita, joista tavanomaisesti selviää ajan myötä.

Sairaudeksi luokiteltava depressio voi kestää päiviä, viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia. Usein masennustilaa edeltää jokin laukaiseva tekijä kuten

    -    Ahdistava elämäntilanne
    -    Avioero
    -    Epäonnistuminen opinnoissa
    -    Pettymys ihmissuhteissa
    -    Pitkään kestänyt henkinen tai fyysinen rasitus
    -    Päihteet
    -    Raskas menetys
    -    Taloudelliset huolet
    -    Työttömyys

Depression oireet

    -    Ahdistuneisuus, tuskaisuus ja itkuisuus
    -    Ajatuksen hidastuminen, puheilmaisun vaikeutuminen ja muistihäiriöt
    -    Aloitekyvyttömyys, yleinen haluttomuus ja kiinnostuksen puute
    -    Arvottomuuden tunne
    -    Avuttomuuden ja toivottomuuden tunne
    -    Fyysinen hidastuminen tai levoton touhuaminen
    -    Huono olo, särky- tai kiputuntemukset
    -    Itsensä aiheeton syyllistäminen
    -    Itsetuhoajatukset ja itsetuhoyritykset
    -    Itsetunnon ja itseluottamuksen heikkeneminen
    -    Jatkuva tyytymättömyys ja ärtyneisyys
    -    Jatkuva väsymys, uupumus ja voimattomuus
    -    Keskittymisvaikeudet
    -    Kuolemantoiveet
    -    Mielihyvän ja elämänilon kokemisen menettäminen
    -    Negatiivinen minäkuva
    -    Unettomuus (etenkin aamuyön tuskainen unettomuus) tai liiallinen nukkuminen
    -    Päättämättömyys
    -    Runsas alkoholin tai lääkkeiden käyttö
    -    Ruokahaluttomuus ja laihtuminen/ylensyönti ja lihominen
    -    Sukupuolinen haluttomuus ja kyvyttömyys
    -    Syrjään vetäytyminen, ystävien ja tuttujen välttely
    -    Terveyden laiminlyöminen
    -    Toimeliaisuuden ja harrastusten väheneminen
    -    Vaikeudet työssä tai opiskelussa

Jos luetelluista oireista vähintään viisi on jatkunut vähintään kaksi viikkoa, tilanne viittaa jo kovasti masennustilaan. Kyseessä ei enää tällöin ole tilapäinen ilmiö, vaan hoitoa vaativa sairaus.

Depression tunnistamista vaikeuttaa siis oireiden monimuotoisuus. Eri ihmisten välillä oireet voivat vaihdella suurestikin; se mikä toisella on depressio-oirehdintaa, voi toisella olla täysin normaalia käyttäytymistä. Siksi kannattaa kiinnittää huomio niihin asioihin, joissa on tapahtunut muutosta. Osa depression oireista saattaa olla myös ruumiillisia kuten vatsakivut, päänsärky, tulehdukset tai kivut yleensä. Masentuneisuutta saattaa esiintyä myös muiden ruumiillisten sairauksien kanssa. Muun muassa diabetes, syöpä ja reuma saattavat aiheuttaa masentuneisuutta.

Tilanteen vaikeutuessa omat voimat ja sopeutumiskeinot eivät enää riitä. Puhti loppuu ja aikaisemmin tärkeät asiat lakkaavat kiinnostamasta. Läheistenkään ohjeet eivät auta. Masentunut ihminen ei ymmärrä sairastavansa, vaan ajattelee olevansa olosuhteiden uhri. Hän alkaa eristäytyä ja ja vältellä muita ihmisiä.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa hoitoon hakeutuminen tapahtuu, sitä todennäköisemmin masennustilan kesto lyhenee ja mahdollisesti uusiutumisen riskiäkin voidaan vähentää. Uusiutumistaipumuksen vuoksi riittävä tuki vielä oireiden helpottumisen jälkeenkin on tärkeää

Masennustestejä

Masennuskysely (BDI:n eli Beckin masennusasteikon lyhyt versio)
Masennustesti (DEPS-seula)
Myöhäisiän masennusseula (GDS-15)